Kirkollisverotulot kasvoivat odotettua enemmän

Kirkollisveroprosentti säilyi ennallaan 1,35 prosentissa. Silti verotulot nousivat edellisvuoteen verrattuna: vuoden 2025 kirkollisverotulot olivat yhteensä 4 653 534 euroa, mikä on 86 362 euroa enemmän kuin vuonna 2024. Tulot ylittivät myös talousarvion selvästi – lisäystä ennakoituun kertyi 153 534 euroa.

Valtionrahoituksen leikkaus näkyi myös Naantalissa

Seurakuntayhtymän valtionrahoitus laski vuositasolla 43 629 euroa ja oli nyt 361 824 euroa. Muutos johtuu lainsäädäntöuudistuksesta, jonka myötä Suomen evankelis‑luterilaiselta kirkolta leikattiin valtionrahoitusta yhteensä 19,6 miljoonaa euroa. Leikkaus on pysyvä, mikä merkitsee seurakunnille pysyvää rahoitustason muutosta.

Toimintakulut pysyivät kurissa

Toimintatuottoja kertyi yhteensä 286 939 euroa. Näistä maksutuottojen osuus oli 94 690 euroa ja vuokratuottojen 99 063 euroa.

Toimintakulut olivat vuoden aikana 4 524 752 euroa, mikä tarkoittaa 8,1 prosentin alitusta talousarvioon verrattuna. Säästöjä syntyi erityisesti aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnoissa, jotka alittivat budjetin 225 532 eurolla.

Henkilöstökulut laskivat

Henkilöstökulut olivat vuonna 2025 yhteensä 2 401 690 euroa. Kulut jäivät 7,1 prosenttia alle talousarvion, mikä tukee tilikauden positiivista tulosta.

Palvelujen ostot sen sijaan ylittivät budjetin 9 288 eurolla. Ylitys johtui kiinteistöjen hoitoon ja huoltoon liittyvistä kustannuksista, jotka nousivat arvioitua suuremmiksi.

Rakennemuutosaloitteen perusteena ovat seurakunnallisen toiminnan kehittämistarpeet

Seurakuntarakenteen muutoksista käyty keskustelu ei liity seurakuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen. Naantalin seurakuntaneuvoston tekemä aloite seurakuntayhtymän purkamisesta ja Merimaskun ja Rymättylän seurakuntien lakkauttamisesta ja liittämisestä Naantalin seurakuntaan 1.1.2027 alkaen perustuu toiminnallisiin syihin ja seurakunnallisen toiminnan kehittämistarpeisiin. Seurakuntarakenteen muutoksella voidaan pitkällä tähtäimellä saada aikaan taloudellista vakautta esimerkiksi hallinnon kevenemisen ja resurssien joustavamman käytön kautta.